Sepelhanhi
| Sepelhanhi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
| Suku: | Kirjohanhet Branta |
| Laji: | bernicla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Branta bernicla |
|
 |
|
| Katso myös | |
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Sepelhanhi (Branta bernicla) on pienikokoinen hanhi.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sepelhanhi on pieni ja lyhytnokkainen hanhi, jonka höyhenpeite on mustanruskean ja valkean kirjava. Pää ja rinta mustat, kaulassa valkea sepel. Selkä harmaa, kupeet vaaleanharmahtavat. Alaperä on puhtaan valkoinen ja varsinainen pyrstö hyvin lyhyt. Pyrstön avulla sen voi erottaa mm. merihanhesta ja valkoposkihanhesta.
Pituus on 56–61 cm, siipien kärkiväli 115 cm, paino 1,0–2,2 kg.
Euroopan vanhin rengastettu sepelhanhi on ollut brittiläinen 28 vuoden 8 kuukauden ikäinen lintu.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sepelhanhi pesii pohjoisilla merenrannoilla ja muuttaa Etelä-Suomen yli talvehtimaan. Pohjois-Amerikassa pesii alalaji nigricans, jolla lähes mustat kupeet, Itä-Kanadasta Huippuvuorille vaaleakupeinen alalaji hrota. Euroopan pesimäkanta asustaa Huippuvuorilla (noin 5 000 paria) ja Venäjällä Kaninin niemimaalla. Euroopassa talvehtii noin 320 000 sepelhanhea, joista 300 000 on kotoisin Venäjältä, pääosin Taimyrin niemimaalta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 570 000 yksilöä. Sepelhanhi ei pesi Suomessa.[2]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arktisten alueiden rannat ja tundra. Vetiset luhdat ja suot. Muuttoaikoina tavataan meri- ja järvialueilla. Kevätmuutto tapahtuu toukokuussa, jolloin Suomenlahden yli muuttaa muutamassa päivässä lähes koko Euroopassa talvehtinut populaatio. Syysmuutto tapahtuu pitemmän ajan kuluessa syys-lokakuussa, eikä kevätmuuttoon verrattavaa massatapahtumaa esiinny.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on maassa, usein lammen rannalla. Sepelhanhi tekee 3–5 munaa, joita naaras hautoo 24–26 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ne ovat lentokykyisiä noin 40 vuorokauden kuluttua kuoriutumisestaan. Parisuhde on monivuotinen, ja pari on hyvin pesäpaikkauskollinen. Sukukypsä 3-vuotiaana.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesimäalueilla laiduntaa ruohoa, sammalta ja jäkälää, sekä puolisukeltaa vesikasveja ja -hyönteisiä. Talvehtimisalueilla etenkin Zostera-suvun lajien juuret, korret ja lehdet ovat sepelhanhen suosiossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Branta bernicla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
- ↑ http://www.luonnossa.org/Lintulajit/Joutsenet_ja_hanhet/Sepelhanhi/sepelhanhi.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hottola, Petri 1984: Sepelhanhen Branta bernicla nigricans -rotu ensi kertaa Suomessa. - Lintumies 3.1984 s. 102–105. LYL.
- Rosendahl, Leo & Saarinen, Eino 1980: Havainto sepelhanhiparven levähtämisestä Hirvensalmen Puulavedellä. - Lintumies 4.1980 s. 181. LYL.
- Wiss, Kai & Andersson, Göran 1979: Prutgäss Branta bernicla kolliderade med färja. - Ornis Fennica 56:172.
- Sepelhanhi Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Sepelhanhi (Branta bernicla)
- ITIS: Branta bernicla (englanniksi)
- Lisätietoa sepelhanhesta (englanniksi)
| ||||||||||