Kauna
| Kauna | |
|---|---|
| The Grudge | |
 |
|
| Ohjaaja | Takashi Shimizu |
| Käsikirjoittaja | Stephen Susco |
| Tuottaja |
Takashi Shimizu Robert G. Tapert Doug Davison Taka Ichise |
| Säveltäjä | Christopher Young |
| Kuvaaja |
Katsumi Yanagishima Hideo Yamamoto |
| Leikkaaja | Jeff Betancourt |
| Pääosat |
Sarah Michelle Gellar Jason Behr William Mapother Clea DuVall |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Sony Pictures Entertainment |
| Levittäjä |
Columbia Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
 22. lokakuuta 2004 7. tammikuuta 2005 |
| Kesto | 88 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti, japani |
| Budjetti | 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria |
| Seuraaja | Kauna 2 |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kauna (tai The Grudge – kirous, alkuperäisnimeltään The Grudge) on Takashi Shimizun ohjaama yhdysvaltalainen kauhuelokuva, joka sai ensi-iltansa 22. lokakuuta 2004. Se perustuu Shimizun itse ohjaamaan japanilaiseen elokuvaan Ju-On: The Grudge (2003). Elokuvalle on tehty kaksi jatko-osaa, Kauna 2 vuonna 2006 ja Kauna 3 vuonna 2009. Elokuvaa on parodioitu elokuvassa Scary Movie 4.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karen (Sarah Michelle Gellar) on hoitoalalla oleva opiskelija, joka muuttaa Tokioon poikaystävänsä Dougin (Jason Behr) työn perässä. Hän saa pestin amerikkalaisen vanhan rouvan hoitajana. Nainen asuu aikuisten lastensa talossa, jossa on aikaisemmin tapahtunut murha. Taloa tutkiessaan Karen löytää yläkerrasta vanhan, umpeen teipatun kaapin. Karen kuulee ääniä kaapista ja avaa sen. Kaapissa istui poika, jolla oli kissa sylissään. Karen soittaa paikalle poliisit, jotka löytävät Karenin kauhusta kankeana ja vanhan naisen kuolleena.
Myöhemmin Karenille paljastuu japanilaisen perheen isän lukeneen vaimonsa päiväkirjaa ja saaneen selville tämän rakastuneen toiseen mieheen. Isä oli tappanut vaimonsa sekä poikansa ja tämän kissan. Naisen nimi oli Kayako Saeki (Takako Fuji) ja pojan Toshio (Yuya Ozeki). Murrettuaan naisen niskan, hukutettuaan pojan ja heitettyään kissan seinään, mies vei vaimonsa ruumiin muoviin käärittynä talon ullakolle, ja hirtti itsensä. Syvän vihan ja kaunan vallassa kuolleet Kayako ja Toshio jäivät kummittelemaan taloon (”Jos joku kuolee suuren raivon otteessa, kirous syntyy. Kirous kerääntyy tuohon kuolinpaikkaan. Jos joku kohtaa sen, hän tuhoutuu sen raivosta”)
Karen saa tietää, että kaikki talossa kävijät kuolevat parin viikon sisällä saapumisestaan. Kayakon paikalla ollessa, hänellä on tapana pitää narisevaa kurkusta tulevaa ääntä. Ääni on sama, jota hän piti yrittäessään hengittää niska murtuneena. Toshiolla on tapana matkia kissan voimakasäänistä mau'untaa.
Myöhemmin Karen palaa taloon ja kohtaa Kayakon, joka tappaa Karenin poikaystävän. Karen ottaa sytyttimen Dougin taskusta ja potkaisee nurin bensiinikanisterin, jolloin bensiini leviää lattialle. Hänen ollessa heittämässä palavan sytyttimen bensiiniin, paikalle ilmestyy yhtäkkiä Kayako, joka yrittää estää Karenia heittämästä sytytintä. Lopulta Karen saa sytyttimen heitettyä bensiiniin sytyttäen talon tuleen. Sairaalassa Karen kuulee, että talo saatiin pelastettua palolta ja hän suree Dougin ruumiin luona. Yhtäkkiä Kayako ilmestyy Karenin taakse. Karenin kääntyessä Kayako päästää tutun kuolemanäänen, ja elokuva päättyy silmänkantamaan heidän välillään.
Näyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sarah Michelle Gellar | … | Karen |
| Jason Behr | … | Doug |
| William Mapother | … | Matthew |
| Clea DuVall | … | Jennifer |
| KaDee Strickland | … | Susan |
| Grace Zabriskie | … | Emma |
| Bill Pullman | … | Peter |
| Rosa Blasi | … | Maria |
| Ted Raimi | … | Alex |
| Ryo Ishibashi | … | Nakagawa |
| Yôko Maki | … | Yoko |
| Yuya Ozeki | … | Toshio |
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Sanomien Tapani Maskulan mielestä elokuva on atmosfääriltään ehjä mutta tarinaltaan epälooginen, ja haamut ilmaantuvat kovin satunnaisesti ja motivoimattomasti. ”Kaunassa kauhua lietsotaan käyttövoimaksi pelkästään kauhun takia ja sitä tietä luiskahdetaan tusinakaavaan, jossa esteiden raivaaminen jatko-osan tieltä muodostuu sisällön tasapainottamista tärkeämmäksi tavoitteeksi.” [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maskula, Tapani: Pahojen henkien riivaamat Turun Sanomat. 8.1.2005. Arkistoitu 18.4.2019. Viitattu 16.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elokuvan virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Kauna Internet Movie Databasessa. (englanniksi)