Arvonimi
Arvonimi voidaan antaa ansioituneelle henkilölle, joka on kunnostautunut hallitsijan palveluksessa tai muuten teoillaan tai sanoillaan edistänyt yhteistä hyvää. Arvonimet voivat olla perinnöllisiä, jolloin puhutaan aatelista, tai henkilökohtaisia virka-aatelin arvonimiä.
Hallitsijoilla on usein kymmeniä, ellei satoja arvonimiä, jotka protokollan mukaan kirjoitetaan virallisiin asiakirjoihin aina hallitsijan nimen jälkeen. Hallitsijoiden arvonimien merkitys on perustunut siihen, että niissä on lueteltu ne alueet, joita asianomaisen monarkin on katsottu hallitsevan. Esimerkiksi Venäjän keisarit ovat käyttäneet seuraavia arvonimiä:
Koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Białystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloje Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden ym. Perintöruhtinas ja Hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua jne. jne.[1]. Monissa asiakirjoissa tosin käytettiin lyhempää, ainoastaan Venäjään, Puolaan ja Suomeen viittaavaa arvonimiluetteloa.[1]
Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa puolestaan lopetti vuosisatoja vanhan perinteen ja valitsi arvonimekseen yksinkertaisesti Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas ("Carl XVI Gustaf, Sveriges konung").[2]
Arvonimet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso artikkeleja
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rankijärjestelmä – Pietari Suuren käyttöön ottama arvotaulukko
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Matti Klinge: Suomen sinivalkoiset värit, Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksistä, s. 237, Otava 1982, ISBN 951-1-06877-6
- ↑ Kungl. Maj:ts kungörelse (1973:702) med anledning av konung Gustaf VI Adolfs frånfälle (ruotsiksi). Viitattu 11.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arvonimi Wikimedia Commonsissa
