Arkkipiispa
| Ortodoksinen papisto |
|---|
| Alempi papisto |
| Lukija |
| Alidiakoni |
| Ylempi papisto |
| Diakoni |
| Ylidiakoni |
| Pappi (Presbyteeri) |
| Pastori |
| Kirkkoherra |
| Rovasti |
| Piispa |
| Apulaispiispa |
| Metropoliitta |
| Arkkipiispa |
| Eksarkki |
| Patriarkka |
| Luostaripapisto |
| Munkkidiakoni |
| Arkkidiakoni |
| Pappismunkki |
| Arkkimandriitta |
| Igumeeni |
| Pappeus Suomen evankelis- luterilaisessa kirkossa |
|---|
| Pappeus |
| Yleinen pappeus |
| Erityinen pappeus |
| Papinvirat |
| Seurakuntapastori |
| Kappalainen |
| Kirkkoherra |
| Lääninrovasti |
| Tuomiorovasti |
| Piispa |
| Arkkipiispa |
Arkkipiispa (kreik. arche ’ensimmäinen’ ja episkopos ’kaitsija’) on kristillisen kirkon piispa sellaisessa hiippakunnassa, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi kokonsa tai historiansa puolesta. Klassisesti arkkipiispan toimivalta kuvataan lauseella primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. Tämä tarkoittaa, että arkkipiispalla on ensimmäisenä piispana kunniasija ja siihen liittyviä tehtäviä, mutta vain toisinaan myös esimiesasema suhteessa muihin piispoihin.[1]
Arkkipiispa evankelis-luterilaisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa arkkipiispa toimii kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtajana, mutta valvonta- tai johtotehtäviä hänellä ei ole. Arkkipiispa hoitaa kirkon suhteita toisiin kirkkoihin koti- ja ulkomaille. Arkkipiispan arvonimi on käytössä Ruotsin, Suomen, Latvian ja Viron luterilaisissa kirkoissa. Suomen kirkon arkkipiispa on Turun arkkipiispa. Nykyinen arkkipiispa on Tapio Luoma (2018−).
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen arkkipiispa oli Jakob Tengström, joka vihittiin tehtäväänsä vuonna 1817. Venäläisten ottaessa eteläisen Suomen haltuunsa Suomen sodan alkuvaiheissa 1808 Turun piispa Tengström ja Porvoon piispa Zacharias Cygnaeus ymmärsivät, että Suomesta tulisi osa Venäjää. Tämän jälkeen Tengström tähtäsi toiminnassaan siihen, että Suomessa sopeuduttaisiin uuteen tilanteeseen ja venäläisten näkemyksiin. Venäläisten saavuttua Turkuun Tengström kävi venäläisten ylipäällikön luona tervehdyskäynnillä. Puheessaan hän lausui ilonsa sen johdosta, että keisari oli luvannut säilyttää Suomessa luterilaisen uskon ja perinnäisen kirkollisen järjestyksen.
Arkkipiispa ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortodoksisessa kirkossa arkkipiispa on perinteisesti käytettynä autokefaalisen tai autonomisen kirkon (kirkkokunnan) johtavan piispan nimitys. Vaikka kaikki piispat ovat vihkimykseltään samanarvoisia, on kirkon järjestyksen ja toiminnan kannalta ollut tarpeellista asettaa jotkut piispat tehtäviltään tai vastuiltaan merkittävämpään asemaan.
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa on Helsingin hiippakunnan piispa ja hänen arvonimenään on korkeasti pyhitetty Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Nykyinen ortodoksinen arkkipiispa on arkkipiispa Leo. Ekumeenisen patriarkan siunauksesta hän saa käyttää arvonsa tunnuksena valkoista klobukkia. Arkkipiispa Leo on ortodoksisen kirkollishallituksen ja kirkolliskokouksen sekä ortodoksisten piispainkokouksen puheenjohtaja.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ archbishop Encyclopaedia Britannica. Viitattu 12.7.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arkkipiispa Kari Mäkisen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Arkkipiispa Leon kotisivu
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Arkkipiispan tehtävät (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Arkkipiispan viran historia ja Turun ja Suomen arkkipiispojen luettelo (Arkistoitu – Internet Archive)